Slider

Alkusyksyn fiiliksiä

tiistai 3. syyskuuta 2019


Parhaillaan vietetään syksyn toista päivää, vaikkei kyllä kelien puolesta vielä siltä tunnu. Miten kesäkuukaudet hurahtivatkin niin nopeasti, ja edessä on jo kokonaan uusi vuodenaika? Tämä syksy tulee olemaan mulle monella tapaa erilainen kuin aikaisemmat elämäni syksyt, minkä vuoksi halusin tulla jo ihan omien ajatusteni selkiyttämisen vuoksi tulla kirjoittelemaan tänne fiiliksiäni siitä.



Mun identiteettini on jollain tapaa perustunut siihen, että olen opiskelija. Joka vuosi ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen mulla on ollut syksyn alussa selvät sävelet jatkosta, sillä olen aina palannut koulun penkille. Tämänkin kesän jäljiltä palaan kouluun vielä hetkiseksi, mutta päätökseni opintojeni lopettamisesta konkretisoitui viimeistään siinä vaiheessa, kun ilmoittauduin yliopistolle läsnäolevaksi enää syyslukukaudeksi. Niin, valmistun tosiaan tämän syksyn aikana kasvatustieteen kandidaatiksi, ja siihen saa jäädä kyseinen ala ja yliopistopolkuni ainakin toistaiseksi. Sen jälkeen elämä onkin aika avoinna, mikä samalla on todella vapauttava, mutta samalla hieman turvattomuuden tunnetta luova ajatus.

Tämän kesän ajan olen saanut totutella ajatukseen siitä, että en enää tiedäkään oman elämäni kulkua niin valtavan pitkälle, kun olin luullut tietäväni. Tottakai minulla on pidemmän ja lyhyemmänkin aikavälin suunnitelmia, tavoitteita ja unelmia, mutta minun on täytynyt tietyllä tapaa nöyrtyä sille, että omia suunnitelmiaan ei aina voikaan kellontarkasti ja orjallisesti noudattaa. Välillä elämä vaan tapahtuu, asioista kasvaa irti ja omat mielenkiinnonkohteet muuttuvat, eikä se, mikä joskus tuntui siltä asialta, jota halusi maailman eniten, tunnukaan siltä enää. Vaikka kaikki tuntuukin tällä hetkellä epävarmemmalta kuin koskaan, oloni on silti oudon levollinen. Oudon levollinen siksi, että voisin tituleerata itseäni, tai ainakin entistä itseäni, maailman pahimmaksi etukäteisstressaajaksi ja yliajattelijaksi. Ehkä tässäkin asiassa on tapahtunut sitä kuuluisaa henkistä kasvua, sillä jos jotain olen oppinut tämän vuoden ja etenkin sen alun vaikeiden päätösten myötä, on luottamus omaan itseeni ja elämään. Mulla on sellainen jännä kutina siitä, että tämä kaikki vie mua kohti sitä oikeaa, mulle sopivampaa suuntaa.


Ehkä tämän postauksen tarkoitus oli omien  fiilisteni ulos saamisen lisäksi myös se, että halusin vain sanoa, että on ihan ok, jos omat suunnitelmat muuttuvat tai ovat auki. Ei ole mikään häpeä, ettei tänä syksynä tapahdu mitään maata mullistavaa tai uutta, kuten esimerkiksi kouluun pääsy. Siitä huolimatta olen myös silti ehdottoman onnellinen niiden puolesta, joilla tänä syksynä tapahtuu elämässä jotain toivottua muutosta. Toivon kaikille teille ihanaa alkavaa syksyä, missä tilanteessa elämässä sitten olettekaan

4 kommenttia:

  1. Ihanan tunteikas postaus! Pystyin samaistumaan moneen ajatukseen. Juuri tsemppimielessä halusinkin sulle kommentoida :) Vaikka tuollaiset päätökset voi olla tosi pelottavia, on tosi rohkeeta puhaltaa peli poikki. Nostan sulle hattua :) Ja jos yhtään lohduttaa, niin ei oo yhtään huono juttu, ettei se ala, mitä on aina halunnut tavoitella tunnukaan omalta. Kolikolla on aina kaksi puolta. Munkin elämässä on ollut monta käännekohtaa. Ens vuonna täytän 30 ja olen saanut kokea työskentelyä 2 eri alalta. Ja kolmas on vielä toivottavasti edessä. Pääasia on se, että nauttii tekemästään. Tarviiko sitä niinkään ajatella loppuelämän juttuna? Tsemppiä sulle vielä viimeisiin opiskeluiden koetuksiin ja tulevaisuus tuo sulle varmasti tullessaan jotain vielä mahtavampaa :)

    Nouw.com/jennahola

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja kiitos sinulle ihanasta, ajatuksella kirjoitetusta kommentista! <3 Kiitos kovasti tsempeistä :) Hienoa, että säkin olet uskaltanut tehdä rohkeita päätöksiä ja vaihtanut alaa, kun se ei ole enää tuntunut omalta. Ja kuinka upeeta, että olet saanut kerrytettyä myös monipuolista osaamista eri aloilta, näen sen ehdottomasti vahvuutena! Oon niin samaa mieltä tuosta, että kaiken a ja o on se, että nauttii siitä mitä tekee. Itsekin olen oppinut suhtautumaan "Mitä susta tulee isona?"-kysymykseen ajan myötä juuri tuolla tapaa mitä sanoit, että ei sitä tarvitse yhteen ammattin/alaan loppuelämäkseen lukkiutua, jos se ei hyvältä tunnu. Aika siis näyttää, mitä kaikkea musta sitten "isona" tuleekaan :) Kiitos mielettömästi ja kaikkea hyvää myös sulle tulevaisuuteen!

      Poista
  2. Olipas ihana lukea sun ajatuksia ♥︎ Tsemppiä syksyyn muru, oot huippu no matter what!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanista tsempeistä muruseni!♥︎ Kaikkea hyvää myös sun syksyyn!:)

      Poista

Kiitos kommentistasi!♡

Sisällön tarjoaa Blogger.
Theme Designed By Hello Manhattan
|

Your copyright

© 2019 Henna Seppälä